Voisiko koulukiusaamista ratkaista yhteisötasolla?

Voisiko koulukiusaamista ratkaista yhteisötasolla?

Turvallisten yhteisöjen rakentaminen lähtee siitä, että vastuulliset aikuiset koulussa ja päiväkodissa työskentelevät tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Yhteisössä jokaisella tulisi olla turvallinen olo. Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että lasten yksilöllisiä piirteitä ei arvoteta parempiin tai huonompiin. Tai että yksilöllisyyttä ei leimata ”erilaisuudeksi”. Yksilöllisistä ominaisuuksista voi kyllä keskustella, ja välillä pitääkin, mutta kunnioittavaan ja hyväksyvään sävyyn.

Aikuisilla tulisi olla myös selkeä visio siitä, miten ryhmässä toisia kohdellaan. Esimerkiksi, jos joku jää yksin, kenen siitä tulisi kantaa vastuu? Lapsia ja nuoria tulisi ohjata omalta osaltaan vastuuseen yhteisestä hyvästä. Aikuisten tulisi omalla esimerkillään ja itsensä likoon laittaen osoittaa, kuinka jokaiselle temperamentille löytyy oma tapa osallistua kussakin tilanteessa. Hitaasti lämpenevä, pidättyväisempi ryhmän jäsen voi saada ryhmässä hänelle sopivan tavan osallistua, kenties erilaisen, kuin aktiivisella organisoija-jäsenellä. Kuitenkin jokaiselle ja jokaisen tavalle toimia pitäisi antaa arvostusta ja tunnustusta. Ryhmää tulisi kannatella sallivuus, yhdessä kokemisen ilo, ongelmien ratkaisutaitojen opettelu, toisen kannattelu. Ei häpeän pelko.

Joskus kiusaajaksi leimattu onkin kiusaamisen uhri

Kun kiusaamisesta keskustellaan, ajatellaan, että yhteisössä on kiusaajia, kiusattuja, passiivisia kiusaamiseen kantaa ottamattomia jäseniä, sekä joskus myös kiusatun puolustajia. Kuitenkin yhteisöjen suhteet ovat monimutkaisia. Joskus kiusaajaksi leimattu onkin kiusaamisen uhri. Näin voi olla monin eri tavoin. Esimerkiksi kiusaajaksi leimaaminen voi olla kiusaamista tai kiusaajalle ei mahdollisteta muuta roolia, kuin toimia jotakuta vastaan, jotta tulisi hyväksytyksi.

Kiusaajan roolia leimaa häpeä. Häpeä estää joskus kiusaajaksi leimatun läheisiä ja myös yhteisössä toimivia vastuullisia henkilöitä toimimasta sen hyväksi, että kiusaajaksi leimattu löytäisi tiensä ulos tästä roolista. Jos kiusaaminen nähdään yhteisön ongelmana, ei häpeä murskaa sitä, joka on käyttänyt toisen kiusaamista jonkinlaisena selviämiskeinona. Kenties tilannetta päästään paremmin selvittelemään, ja myös yhteisön vastuulliset toimijat joutuvat miettimään tilannetta syvällisemmin. Esille tullut kiusaaminen on kenties vain osa ongelmaa ja oire laajemmasta pulmasta.

Uusi kausi on jälleen uusi mahdollisuus asettaa yhteisöllisyys tehokkuuden edelle

Parasta olisi kuitenkin se että, yhteisössä olisi mietitty, miten toteutuu jokaisen sen jäsenen osallisuus. Tai miten yhteisössä näkyy huolenpito, elämyksellisyys, vastuuseen kasvattaminen ja empatia. Lasten ja nuorten yhteisöissä aikuisten tehtävänä on luoda toimivat rakenteet, joiden sisällä on turvallista toimia. Aikuisten tulisi olla valmiita menemään mukaan lasten tekemiseen ja vuorovaikutukseen, ottamaan vastuuta jokaisen pärjäämisestä ja herättämään tilaisuuden tullen keskustelua ja yhteistä vastuuta ilmapiiristä ja toimintatavoista.

Jokainen alku olisi herkullinen kohta uuden, aiempaa paremman toiminnan synnyttämiseksi. Uusi toimintakausi, kouluvuosi tai uusi kerho antaa jälleen mahdollisuuden luoda pelisäännöt ja ne tavat, joilla yhteisössä toimitaan. Ehkä juuri tänä vuonna kaikki otetaan mukaan ja jokaiselle etsitään sopiva tapa toimia. Ehkä juuri tänä syksynä mietitään yhdessä sitä, että mitä voivat ryhmän jäsenet tehdä, jos huomaavat että joku jää yksin. Ehkäpä yhdessä voidaan miettiä jo kauden alussa, että kenelle ja miten kerrotaan pahasta mielestä tai siitä, ettei osaa mennä toisten mukaan. Sitten tietysti myös suunnitellaan, mitä kaikkea mukavaa yhdessä voidaan oppia, tehdä ja kokea! Tärkeää olisi, että tavoitteiden ja tehokkuuden edelle asetetaan toisista huolehtiminen, empatia, ilo ja yhteisöllisyys!

Marja Laakso
Psykoterapeutti, toimintaterapeutti, työnohjaaja, erityisopettaja

Varaa aika terapiaan puhelimitse: 09 2280 5267 tai nettiajanvarauksesta.

Varaa aika